Kulturdirektoráhta bargu seanademiin ja vearrivuođain mii lea dahkkon sámiid, kvenaid/norggasuopmelaččaid ja meahccesuopmelaččaid vuostá
Raporta duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna bealis, mii geigejuvvui Stuoradiggái geassemánu 1. beaivvi 2023, boahtá váikkuhit Kulturdirektoráhta barggu guhká boahtteáiggi. Kulturdirektoráhtta nanne gelbbolašvuođa, čuovvola dáidda- ja kultursuorggi barggu, ja áigu ovttas Kulturráđiin váruhit ahte doaimmat maid mii hálddašit šaddet deaivileappot.
Kulturdirektoráhta lea bargamin čuovvolemiin:
- Kulturráđi jahkekonferánssas čakčamánu lei raporta ja dan čuovvoleapmi fáddán.
- Bargu kártet sámi dáidaga ja kultuvrra Norggas. Kárten dahkko lagas ovttasbargguin Sámedikkiin ja eará relevánta sámi aktevrraiguin ja plána mielde gárvvistuvvo 2024 giđa.
- Nannet ollessámi barggu immateriála kulturárbbi Máŋggajahkásaš ovttasbargu Sámedikkiin loktejuvvo ovttasbargun sámedikkiiguin Ruoŧa, Suoma ja Norgga beallái Sámis ja kulturhálddašemiide dien golmma stáhtas.
- Loktet álgoálbmoga dáidda ja kultuvrra fáddán riikkaidgaskasaš dássái, earret eará IFFACA ja UNESCO bokte
- Eanet siskkáldas gelbbolašvuohta go okta joavku bargiin ožžot oahpu Davvi Universitehtas almmolaš doaimmaid rolla seanadeamis, sihkkarastit relevánta gelbbolašvuođa virgáibidjamiin ja sihkkarastit relevánta gelbbolašvuođa ieš guđet ráđiin, lávdegottiin ja fágakomiteain.
- Geažos áiggi árvvoštallat almmuhusaid vai šaddet deaivileappot
- Árvvoštallan ja analysa doaimmain maid Duohtavuohta- ja seanadankommišuvdna evttoha raporttas. Stuoradikki ja Sámedikki boahttevaš meannudeapmi raporttas lea dehálaš buoremus lági mielde váikkuhit boahttevaš seanadanbarggus.
- Bargu raporttain šaddá báidnit Kulturdirektoráhta doaimma ja doaimmaid vuolit kollegiála orgánain máŋga jagi ovddasguvlui sihke Kulturráđis, Stáhta Dáiddastipeanddas ja Jietna ja govva foanddas.
- Bargu raporttain galgá dáhpáhuvvat buot ossodagain Kulturdirektoráhtas ja lea kulturárbbi ja musea sekšuvdna mii koordinere barggu.
Kulturdirektoráhta áigu joatkit dábálaš beaivválaš barggu:
- Kulturráđđi juohká Kulturfoanddas doarjagiid iešguđet ortnegiid bokte
- Našuvnnalaš unnitloguálbmogat ožžot doarjagiid ortnegiid bokte maid mii juo hálddašit suohkanlaš- ja guovlluiddepartemeantta ovddas
- Sámi museat árvvoštallojit Sámedikki ovddas
- Našuvnnalaš unnitloguálbmogiid museat árvvoštallojit Kultur- ja ovttadássásašdepartemeantta ovddas
- Ovttasbargu ja dássedis gulahallančoahkkimat gaskkal Sámedikki ja Kulturdirektoráhta
Kommišuvnna ja raportta birra
Stuoradiggi nammadii 2018 kommišuvnna mii galggai geahččat movt Norgga eiseválddit gitta loahpageahčai 1900-logu rádjái leat fievrridan politihka sámiid, kvenaid/norggasuopmelaččaid ja meahccesuopmelaččaid ektui mii lea ožžon duođalaš váikkuhusaid sin gillii, kultuvrii, iešdovdui ja eallineavttuide. Kommišuvdna gárvvistii raporttaset geassemánu 1. beaivvi 2023 Duohtavuohta ja seanadeapmi 2023 – vuođđun čorget dáruiduhttinpolitihka ja boasttuvuođa sámiid, kvenaid/norggasuopmelaččaid ja meahccesuopmelaččaid vuostá. Raportta sáhttá lohkat Stuoradikki neahttasiiddus. Kommišuvdna lea čájehan ahte dáruiduhttinpolitihkka ii lean loahpahuvvon ja ahte dáruiduhttin ain joatká.
Stuoradiggi cealká ahte raporta galgá vuđolaččat meannuduvvot, ja dat lea sáddejuvvon bearráigeahččán- ja konstitušuvdnakomiteii guhte áigu váldit fárrui joavkkuid geaidda guoská ja buot relevánta komiteaid. Stuoradiggi cealká iežas neahttasiiddus ahte olles Stuoradiggi šaddá fárus čuovvolahttit dien raportta.
Sámediggi lea aktiivvalaččat bargan juohkit dieđuid ja álggahit ságastallama raportta birra. Sámediggeráđđi lea čađahan gulaskuddama mii giddejuvvui cealkámušaid hárrái golggotmánu 31. beaivvi 2023, mat váldojuvvojit fárrui sin evttohussii movt Sámedikki dievasčoahkkin galgá vástidit raportta. Sámedikki dievasčoahkkima meannudeapmi dáhpáhuvvá njukčamánu vuosttaš vahkus 2024.
Lea Stuoradiggi guhte lea bivdán raportta ja de lea Stuoradiggi guhte meannuda ja mearrida makkár čuovvolahttin galgá Norgga eiseválddiid bealis. Stuoradikki bealis lea bearráigeahččán- ja konstitušuvdnakomitea guhte ráhkkanahttá ášši ja ášši sátnejođiheaddji lea Stuoradikki várrepresideanta Svein Harberg. Stuoradiggi meannuda ášši geassemánus 2024.
Guovddáš organisašuvnnat ja ásahusat guoskevaš našuvnnalaš unnitloguálbmogiid bealis leat maid bargan aktiivvalaččat raporttain maŋŋil go geigejuvvui Stuoradiggái.
Eanet kommišuvnna barggu duogáža birra
Dáruiduhttinpolitihkka huksejuvvui ja nannii váilevaš dásseárvvu gaskkal sámiid, kvenaid/norggasuopmelaččaid ja meahccesuopmelaččaid ja nuppi bealis eanetlogu álbmoga, ja dat dagahii doalahit ásymmehtralaš fápmogaskavuođaid, sihke gaskkal eiseválddiid ja joavkkuid, siskkáldasat joavkkuin ja joavkkuid gaskka. Kommišuvdna oaivvilda ahte seanaduvvon servodaga dovdomearkkat leat gielalaš, kultuvrralaš ja iešdovddu dáfus dássásašvuohta gaskkal sámiid, kvenaid/norggasuopmelaččaid ja meahccesuopmelaččaid ja nuppi bealis eanetlogu álbmoga, ja evttoha doaimmaid mat sáhttet váikkuhit ovddidit dásseárvvu ja dohkkeheami.
Luohttámuš lea guovddáš árvu Norgga servodagas, ja diehtomielalašvuohta luohttámuššii lea lassáneamen. Kommišuvdna oaidná ahte jus doadjá lohpádusaid dahje váilevaččat čađaha mearriduvvon politihka, de sáhttá čuožžilit eahpeluohttámuš. Luohttámuš olbmuid gaskka šaddá ja doalahuvvo gaskavuođain ja fierpmádagain ieš guđet dásiin. Kommišuvdna lea dan dihte evttohan doaimmaid mat maid mobiliserejit siviilaservodaga, sihke joavkkuid ja servviid ja lassin sosiála fierpmádagaid ja ieš guđet lágan organisašuvnnaid.
Kommišuvdna lea válljen juohkit evttohusaid viđa ceahkkái maid ala seanadanproseassa ferte huksejuvvot:
- Máhttu ja gaskkusteapmi
- Giella
- Kultuvra
- Eastadit nákkuid
- Implementeret njuolggadusmearrádusaid
Duohtavuohta ja seanadanbargu eará riikkain
Raportta barggadettiin, de lea komitea geahčadan sullasaš proseassaid eará riikkain. Earret eará Kanadas. Oassin Duohtavuohta- ja seanadankommišuvdna Kanadas, de ceggejuvvui duohtavuohta- ja seanadanguovddáš. Guovddáš galgá earret eará váldit vára cealkámušain, dokumeanttain ja eará vuođđomateriálain kommišuvdnabarggus ja dahkat materiálaid gávdnamis dutkama ja gaskkusteapmi várás. Guovddáš lea ovdánahttojuvvon sadjin oahppamii ja gulahallamii, maid duohtavuohta internáhttavásihusat dohkkehuvvojit ja sihkkarastojuvvon boahtte buolvvaide. Ulbmilin lea addit guoskevaš beliide («survivors») ja sin bearrašiidda, oahpaheddjiide, dutkiide ja almmolašvuhtii vejolašvuođa iskat ja oahppat internáhttaskuvlasystema birra, ja ovddidit seanadeami.
Gáldu: National Centre for Truth and Reconciliation